Toivotan tervetulleeksi uuden ATC haasteblogin In the name of vintage.Ensimmäinen aihe on "Ruusu",Blogissa oli ruusu,jonka olisi voinut ottaa mukaan,mutta laitoin omaan korttiini nuo kauniit vaaleanpunaiset kukat ja siihen en sitten muuta halunnutkaan,kuin muutaman pikku perhosen.En yleensäkään "täytä" korttejani runsaasti,joten tässäkin siis pääosassa ruusut!
maanantai 29. huhtikuuta 2013
perjantai 26. huhtikuuta 2013
tiistai 23. huhtikuuta 2013
Alkukirjain haaste 29
Alkukirjaimissa on nyt sanan loppu, NEN. Helppohan tämä on.Minulla PERHONEN,mutta myös MÄNTYNEN, se on nimeni.....
maanantai 22. huhtikuuta 2013
Leilamumma haastaa 8
Leilamumma haastoi kortteilemaan joko keijua,tai vedenneitoa,kukin kohdallaan päättää,kumpi on mennyt lumpeenkukkaan kylpemään!
Korjaan tässä virheeni,kun piti olla ATC kortti ja teinkin isomman,joten nyt on virhe paikattu ATC:llä,jossa on ihan varmasti keiju rantakivillä!
Varattu.
lauantai 20. huhtikuuta 2013
torstai 18. huhtikuuta 2013
Alkukirjaimet / 28 IL
Alkukirjaimissa pätee nyt välikirjaimet IL. Maustekaapistani löytyi mm. BasILika ja sen pikkusisko NeILikka ja kun näitä purkkeja on kaksi,sehän on parILlinen luku.
maanantai 15. huhtikuuta 2013
Viiden aiheen ATC-haaste
Leilan järjestämä haaste,viisi aihetta.Tässä vastaukseni.
"Keltaruusu" "Linnun laulua" "Unien unelma"
"Pariisi" "Rakkaus"
lauantai 13. huhtikuuta 2013
Numerokuvat 033
Numerokuvissa,yykaakoonee, numero 19. Tietokirjasarjassani on osia 24,joten piisaa numeroita vielä.Sieltä poimin tämän viikon numeron.
torstai 11. huhtikuuta 2013
Runo ATC-huhtikuu 2013
Manumiinan tuttu kuukausi-runohaaste tuo tälläkertaa Arvo Turtiaisen runon.Tein ATC:N,joka on vapaa vaihtoon nimellä: "Romantiikkaa ilmassa"
Rakastetulle.
Niin vähän pyydän,
tartu minua kädestä.
Niin vähän toivon,
istua kanssasi ja katsoa
kun kuu nousee.
Niin vähän pyydän ja toivon,
nähdä silmäsi,rakas,kuutamossa.
keskiviikko 10. huhtikuuta 2013
Alkukirjain haaste 27 SA
Perusmuodossaan olevan suomenkielisen sanan ,nyt ensimmäinen tavu SArvi. Tämä sarvi on ollut lapsuuden kodissani leipomispäivinä tarpeellinen kalu.Tällä tehtiin reikäleivän reikä. ja vieressä olevalla kalulla merkattiin leivän reunat.Joissakin talouksissa se tehtiin haarukalla,mutta tämä oli isäni tekemä vempele.Ja kun kotini oli tyhjentynyt vanhemmistani,pelastin nuo tarvekalut itselleni,sillä niin monta reikää olin sillä tehnyt.Olin perheen "leipuri" Tällä SArvella osallistun alkukirjain haasteeseen.
tiistai 9. huhtikuuta 2013
Pajan haaste 13 / Vintage
Pajan haasteeseen,aiheeltaan Vintage,tein tämän ATC kortin,joka ei ole lähelläkään digeilyä,vaan sakset ja liima ja yksinkertainen toteutus. Kortti on vapaa vaihtoon .
"Sigdfrid"
lauantai 6. huhtikuuta 2013
Numerokuvat 032
Yykaakoonee,numerokuvat ja tälläviikolla numero 47. Tämä löytyi jostakin moottoripyörä öljy mainoksesta.Mukana olevia nolliahan ei killata!!!
tiistai 2. huhtikuuta 2013
Leila-mumma haastaa 9
Muoti,muijat ja mittanauha, haasteen aihe. Tein ATC kortin,se on vapaa vaihtoon,nimellä: "Rantakuntoon"
Alkukirjaimet 26
No niin ,minulle uusi koukutuksen lähde.Alkukirjaimet.Jotka tällä viikolla ovatkin loppukirjaimet PI.Peruspuodossaan sana on teipPI.
Musiikkihaaste 4
Nyt on taas niin kaunis ja vaikuttava kappale aiheena,kuin Laura Närhi: Hetken tie on kevyt.Enkulin käsitöissähän tämä haaste on.Kuunnelkaa,minä tein sen heti pari kertaa! Kiitos haasteesta.
maanantai 1. huhtikuuta 2013
Simppa kirjoittaa...
Suku on pahin.
Kaikki alkoi siitä,kun menin naimisiin.Vaimollani oli ennestään aikuinen tytär,josta siis tuli minun tytärpuoleni.Sitten vanha isäni tuli meille kylään,rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin.Joten tytärpuolestani tuli silloin äitipuoleni.
Saimme vaimoni kanssa pojan.Koska poika on tietenkin tytärpuoleni velipuoli,hänestä tuli automaattisesti isäni lanko,vaimon veli siis,jos puolikkaat jätetään pois laskuista.Koska poikamme on äitipuoleni veli,hän on samalla minun enoni.
Isäni ja tämän uusi vaimo saivat myös pojan.Hän on siten minun veljeni ( tarkemmin sanottuna velipuoleni),mutta minä olen samalla hänen isoisänsä,sillä onhan hän tytärpuoleni poika.
Vaimoni on nyt minulle mummo,koska hän on äitipuoleni äiti.Eli käännettynä: minä olen oman vaimoni lapsenlapsi.Kun otetaan huomioon,että minä olen naimisissa isoäitini kanssa,en ole ainoastaan vaimon puoliso ja lapsenlapsi,vaan myös oman itseni isoisä.
Siksi ahdistaa,voisiko tohtori mitenkään auttaa?
Kaikki alkoi siitä,kun menin naimisiin.Vaimollani oli ennestään aikuinen tytär,josta siis tuli minun tytärpuoleni.Sitten vanha isäni tuli meille kylään,rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin.Joten tytärpuolestani tuli silloin äitipuoleni.
Saimme vaimoni kanssa pojan.Koska poika on tietenkin tytärpuoleni velipuoli,hänestä tuli automaattisesti isäni lanko,vaimon veli siis,jos puolikkaat jätetään pois laskuista.Koska poikamme on äitipuoleni veli,hän on samalla minun enoni.
Isäni ja tämän uusi vaimo saivat myös pojan.Hän on siten minun veljeni ( tarkemmin sanottuna velipuoleni),mutta minä olen samalla hänen isoisänsä,sillä onhan hän tytärpuoleni poika.
Vaimoni on nyt minulle mummo,koska hän on äitipuoleni äiti.Eli käännettynä: minä olen oman vaimoni lapsenlapsi.Kun otetaan huomioon,että minä olen naimisissa isoäitini kanssa,en ole ainoastaan vaimon puoliso ja lapsenlapsi,vaan myös oman itseni isoisä.
Siksi ahdistaa,voisiko tohtori mitenkään auttaa?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)